Ne on kuule Jyrki arvaamattomia nuo kukkaruukut. Saattavat hyökätä kimppuun ihan kotipihalla. Varsinkin jos on lakeerikengät. Voinee sanoa että siinä kaksi kukkaruukkua kohtasi ja molempiin tuli särö. Väkisinkin siinä tärskyssä jotain pääministerin arvovallasta siirtyi siihen kukkaruukkuun. Niinpä ehdotankin että annetaan Kataiselle pari viikkoa toipumislomaa ja pannaan se tuuraajaksi. Maan asioiden hoito saattaisi jopa parantua.
Olisihan se pitänyt arvata että ilmakitaralle keksitään variaatioita. No ilmaseksiä seuraa tietysti ilmaraskaus ja ilmasynnytys ja ilmalapsi pitää viedä ilmapäiväkotiin. Sitten kela on maksavinaan ilmalapsilisiä joilla voi olla ostavinaan ilmakaljaa. Hassua että julkaisen tämän 11.11.11 klo 11
Ja tietysti kärähdin joutavuuksien kirjoittelemisesta työaikana.
Vaikkapa sen etelämantereen tutkijan ilmeestä kun se sai moottorikelkan lopultakin käymään.
Muistin kuulleeni jutun etelämantereelta missä muuan tutkija ei saanut moottorikelkkaa käymään, no, fiksu yliopistomies tietysti teippasi kaasukahvan pohjaan jeesusteipillä että pääsee riuhtaisemaan oikein kaksin käsin käynnistysnarusta. Kollegat olivat seuranneet sen kelkan jälkeä kaksisataa kilometriä suurta lauttajäätikköä suoraan eteläiseen jäämereen. Kaipa se on niissä olosuhteissa pidettävä tankit täynnä kun ei koskaan tiedä mitä voi sattua.
Astuin vahingossa puntarin päälle ja kauhistuin kun se näytti sataseitsemän kiloa. Nyt syönkin sitten pelkkiä sekavihanneksia ja keskiolutta ja olen kohta ihan ketoosissa. Lehmäpiireissä sitä sanotaan asetonitaudiksi. Tunnenkin kuinka sarvet ovat alkaneet kasvaa ja kokoajan tekisi mieli sanoa että “-muu”. Olutröyhtäyksetkin muistuttavat epäilyttävästi märehtimistä. Työtalolla oli parkkeerattu tankkiauto kuntosalin eteen. Epäilen että pumppaavat siihen hikeä. Olen kiertänyt sen paikan kaukaa, mutta ei liian kaukaa ettei sekin menisi kuntoiluksi. Kaljasta en luovu prkle.
Kuulemma se oli tarkoitus laittaa perjantaiksi kolmastoista päivä mutta yritys epäonnistui. On siis toivoton torstai.
Ameriikassa pankit ovat ruvenneet perimään palvelumaksua siitä että jos tilillä ei ole tarpeeksi rahaa. Mitenkähän siinä käy niinkuin meikäläisen tapauksessa että jos tilillä ei koskaan ole hilun killinkiä. Perintäänhän se menee. Tietysti vielä pankkitili määrätään pakolliseksi niinkuin henkilötunnus elikkä lapsiparka saa velkajärjestelyn viimeistään rippilahjaksi. Ellei sitten heti syntyessään rupea tekemään bisnestä niin kuin se muuan vähemmistökansalainen joka ensitöikseen tokaisi että ” Hai sie tohtori, osta kunnon karvakaulus.”
Suomi on mallimaa köyhien kyykyttämisessä ja lestadiolaisessa raamatun fundamentalistisessa tulkinnassa ja pipliassahan sanotaan että niillä joilla on niin niille annetaan ja niillä joilla ei ole niiltä otetaan. Niin että eiköhän se amerikan malli sopine tänne niinkuin proletaarin nyrkki kapitaalin silmään. Jotain sellaista siitä varmaan seuraakin kun talouspolitiikassa ruvetaan soveltamaan kvanttifysiikkaa. Tyhjästä on paha nyhjästä.
Meinaan se hirviralli. Karskit miehet ajelevat ökymaastureilla peräkanaa ja seisoskelevat nuotion ympärillä järeine aseineen. Kimppakyyti ei tule kuuloonkaan niissä hommissa.
Kaipa se jonkun on niitä hirviä ammuttava pois liikenteen seasta. On ehdotettu että vaihdettaisiin koko hirvikanta metsäpeuroihin mikä on mielestäni hyvä ajatus. Kyllä sitä mielummin ottaa klasista sisään sadan kilon peuran kuin viidensadan kilon hirven. Tosin kaatolaukauksen jälkeen suuri metsästäjä joutuisi ottamaan adrenaliinia ja testosteronia pullosta, peuranrääpälehän on niinkuin lammasta ampuisi, pässiä korkeintaan.
Minun puolestani hirvet joutaisi antamaan armeijalle. Pääsisivät alokkaat tappamisen makuun ja saisivat ruokalassa vähän vaihtelua noppasoppaan. Tosin jos koko konekiväärijoukkue ampuisi kerralla yhtä hirveä niin siitä ei taitaisi jäädä paljonkaan syötävää, eipä tulisi kyllä haavikkojakaan niinkuin hirvimiehille toisinaan tuppaa käymään jos on vaikka ohranjyvä siinä tähtäinsilmässä. On se pullamössösukupolven armeija missä ei verta näe kuin tippatätin putkiloissa. Ja pyörtyilevät sittenkin.
Telkkarissa oli tässä kuvaa Kultarannan porteilta. Minä mietin että villiintyyköhän se presidentti tosiaan kesäisin niin että se pitää sulkea semmoiseen korkeaan aitaukseen?
Oli unehtunut lentokoneesta käkkäri päälle niin jääkiekkojoukkue kuoli.
Kesken nousukiidon co pilotti oli hoksannut löysätä sen ja kone räpytteli kiitoradan päässä olevan antennin nokkaan kuin sulkasatoinen harakka. Kapteeni oli valitellut “huonoa oloaan” mikä venäjäksi on mandolinograbulanski. Ihailtavaa venäläistä perusteellisuutta laittaa sinne kiitoradan päähän semmoinen antenni joka poimii vähän huonommin nousevat koneet.
Patria on vissiin lahjonut sen Halla-ahon kun se ehdottelee panssarivaunuja kreikkaan.
Kreikasta tulee aina mieleen ne Spartalaiset jotka kuulemma olivat niin nuukia ja karaistuneita ja täynnä itsekuria. Kaipa ne nyt ottavat takaisin vuosisatojen pihtaamista ja rälläävät kuin viimeistä päivää. Kyllä Aristoteles olisi ylpeä jälkikasvustaan.
En minä haluakaan enää soluttautujapoliisiksi. Radiosta kuulin (korvalla) että nyt on keksitty tämmöinen uusi ammattinimike kuin Personal shopping assistant. Että joku mäntti on niin ökyrikas ettei tiedä mitä ostaisi niin palkkaa siihen avustajan. Järjestetäänköhän siihen hommaan jossain koulutusta? Voisiko sitä sitten niinkuin erikoistua tuohon alkoholijuoma - ja gourmetruokapuolelle?
Työn kuvaan kuuluisi tietysti lennellä ympäri maailmaa ensimmäisessä luokassa maistelemaan niitä tuotteita joiden ostelemisessa sitten voisi avustaa sitä ökyrikasta mänttiä. Palkkauksella nyt ei olisi niin suurta väliä, joku ylemmän toimihenkilön tulotaso varmaan riittäisi mutta toipumislomia olisi oltava riittävästi, työn riskeihin kun kuuluu valitettavasti se että saa Parkinsonintautikrapulan jostain vuosikertaviskistä (joka piti tietenkin juoda kaikki jotta asiakas ei vain sairastuisi).
Kuuluisikohan duuniin myöskin ilotyttöjen testaus? Hmm…